Läppärin lopputili

Justiinsa juu.. Tarkoituksenihan oli tuon kesän ja puolet syksystä kestäneen tauon jälkeen alkaa kirjoittelemaan ja postailemaan vähän useammin. Mutta kuinkas sitten kävikään. Edellisen postauksen jälkeen minulla oli sataviismiljoonaa postausideaa koneella, joista olin alkanut työstämään muutamaa. Ja sitten se se tapahtui. Mun läppäri otti lopputilin.. Tänään sain tälläsen aikansa eläneen vanhan pöytäkoneen käyttöön siksi aikaa että jotain parempaa saan tilalle hankittua. Ja tässä pöytäkoneessahan ei ole mitään muuta vikaa kuin se, että tämä on hitaampi kuin laki sallii... Kerkesin tyhjentää kamerastakin kaikki kuvat sille läppärille, joten täytyy tyytyä niihin joita olen kerennyt naamakirjaan ja instagramiin lisäilemään. 

En ole aikaisemmin ollut kovin ahkera valokuvaaja, mutta olen yrittänyt skarpata niiltäkin osin. Kamera kulkee mukaan melkein jokapaikkaan, ja valokuvia kertyy vaikka mistä ja kenestä.. paitsi minusta, heh. ^^

Toissaviikolla kävimme Johanneksenkanssa vähän ajelemassa ja valokuvailemassa ja viimeviikko meni lähinnä sairastellessa, mutta kerkesin muutamia kavereitakin nähdä loppuviikosta. Vaikea muistaa, että mitä kaikkea sitä on puuhaillut kun kaikki materiaali meni läppärin mukana.. 

Huomenna olisi taas teatteriharkat ja perjantaina olisi tarkoitus lähteä Kouvolaan, House Of Rockiin katsomaan Turmion Kätilöiden keikkaa, jeij! :-)

Niin ja hei ihmiset hyvät! Linkkaan tähän loppuun vielä, että mistä kaikkialta minut tavoittaa. Otan mielelläni vastaan palautetta, niin hyvää kuin huonoakin. Ja jos toiveita postauksien suhteen ilmenee, niin tulkaa rohkeasti vain kertomaan! :-)   

-Janni 

• Instagram
• ask.fm
• Facebook
• Irc-Galleria
• Kik Messenger: jnnieveliina

Päivä 23: kuva sinusta enemmn kuin 10 vuotta sitten

Meikäläinen ja pikkusisko Joanna. :-)

Vanhan loppu on uuden alku

Pitkästä aikaa.. Tämän likan kesä ja syksy on ollut yhtä surkeiden sattumusten sarjaa... Ero, muutto pariksi kuukaudeksi vanhemmille asumaan, aivan liian monta reissua sairaalaan tiputettavaksi, välit poikki minulle rakkaimman ja tärkeimmän ystäväni kanssa ja muuta ei niin mukavaa... Mutta vanhan loppu on uuden alku ja kesään ja syksyyn on mahtunut myös niitä hyviäkin asioita. Parin kuukauden mittaisen vanhempieni luona majailun jälkeen pääsin vihdoin muuttamaan omilleni ja sain hankittua itselleni auton.

Nyt kun on viettänyt sitä "sinkkuelämää", niin minusta on tullut pikkuhiljaa enemmän minä. En osaa kuvailla sitä tunnetta sanoiksi.. eikä minun tarvitsekkaan. Sen voin kuitenkin sanoa, että minusta on tullut vahvempi.  Kesä ja syksy ovat opettaneet minulle paljon, enkä pelkää enää tulevaa niin paljon kuin kesän alussa jolloin tuntui kuin koko maailma romahtaisi. Otin kuitenkin jo silloin positiivisen asenteen ja mm. se on auttanut minua jaksamaan.

Pyydän lukijoiltani anteeksi tätä pitkää taukoa, mutta toivon että ymmärrätte. Nyt puhaltavat uudet tuulet allekirjoittaneen elämässä! :-)

 - Janni

Päivä 22: kuva henkilöstä jonka haluaisit tavata

Katherine Moennig

Missä tasa-arvo?

Kuinka moni muu on tympiintynyt kuulemaan tai lukemaan siitä, kuinka kotityöt ovat ns. "naistentöitä"? Pitkän koulu- tai työpäivän jälkeen naisen tulisi vielä laittaa ruokaa, siivota, pestä pyykkiä, tiskata ja ennen kaikkea passata miestä. Ja mitä tekee mies sillä aikaa? Kasvattaa juuriaan sohvaan, sänkyyn tai tietokone tuoliin ja hoitaa pakon saattelemana niitä "miehisiä töitä"..

Itse olen kasvanut sellaisessa perheessä, jossa ei ole ollut eroteltuna näitä miesten tai naisten töitä. Siivouksesta huolehtivat kaikki, eikä pelkästään perheen äiti. Isä ja äiti laittoivat kumpikin ruokaa, riippuen siitä kumpi kerkesi ensin töistä kotiin. Myös minä ja pikkusiskoni laitoimme ruokaa jos vanhemmilla meni tavallista myöhempään töissä. Tiskikonetta täytettiin ja tyhjennettiin sitä mukaa kunnes se oli täynnä, tai tiskit olivat peseytyneet. Pyykkiäkin pestiin ja ripustettiin kuivumaan samaan tahtiin. 

Meillä siis kaikki osallistuivat kaikkeen, niin hyvin kuin suinkin pystyivät. Ja koska olen oppinut tämän, että kaikki samassa taloudessa asuvat osallistuvat kaikkeen, niin mua ärsyttää niin maan perkeleesti aina, kun joku tulee mussuttamaan mulle siitä, kuinka naisen kuuluu yksin hoitaa ruoan laitto, pyykit, tiskit, siivous ja talon lämmitys.. Paljon mieluummin olen ulkona halkomassa polttopuita hyvällä ilmalla, kuin sisällä homehtumassa siivoamisen merkeissä. Sitä paitsi, puiden pilkkominen on kivaa!

MURR!

                          -Janni

Viikonlopetus

Se tuli, meni ja kohta se on taas edessä. Viikonloppu nimittäin. Perjantai-iltani hujahti saunoessa ja sen jälkeen elokuvaa Into the Wild katsoessa. Lauantaina nukuin piitkään ja hoitelin vähän työasioita. Ruoan jälkeen oli vuorossa kesärenkaiden vaihtoa autoon ja sitten kylille moikkaamaan ystävääni Simoa ja tämän kavereita. Illalla tein mulle ja Eetulle oikein herkku iltapalaa! Kinkku-munakasrullaa; helppo, nopea ja erittäin maukas! :-) 

Lauantain ruoka.

Herkku iltapala!

Sunnuntai aamupäivästä ryntäsin ulos, takapihan terassille palvomaan aurinkoa kera hyvien kirjojen. Oli niin ihanaa, kun aurinko paistoi koko päivän ja oli lämmintä! Meidän kisutkin viihtyivät hyvin ulkona, eikä niitä sisällä paljoa näkynytkään.. Niinkuin ei minuakaan. Miksi olisin homehtunut sisällä kun ulkona oli niin kaunis ilma? :-)

Manua kiinnosti kovasti Eetun kahvikupin sisältö. :-)

Tässä taas tällein pikaisesti vähän kuulumisia. Kuvat on meikäläisen puhelimella otettuja, koska kamera on hetkellisesti poissa käytöstä.. En nimittäin löydä sen latauspiuhaa.. hups.... :-D

Janni kiittää ja kuittaa ja toivottelee hyvät yöt! :-)

Pikaisia kuulumisia!

Lauantaina olin mukana seurakunnan isosille järjestetyllä retkellä, jolle saimme pari rippikoululaistakin mukaan. Kävimme Helsingissä ajamassa kartingia, joka oli aivan mielettömän kivaa! Ei ollut ensimmäinen kerta kun ajoin, mutta yhtä hauskaa se on aina. :-)

Kun olimme aikamme ajelleet, suuntasimme Itäkeskukseen syömään -kuka mihinkin- ja kiertelemään kauppoja. Itselleni tarttui Gina Tricotista mukaan kaksi tuubihuivia ja niistä laitan kuvaa myöhemmin. :-)

Kotimatkalla piipahdimme vielä Porvoossa, Brunbergin tehtaanmyymälässä.

Tänään menin Jasminille tekemään meidän Englannin kielinen maailma -kurssin esitelmää.. Aiheen piti jollakin tapaa liittyä johonkin englannin kieliseen maahan ja me päädyimme Yhdysvaltain kansallislintuun, valkopäämerikotkaan. Mua huolestuttaa tämä meidän esitelmä.. Ei niinkään se, etteikö meillä olisi paljon tietoa kyseisistä linnuista.. vaan se, että tämä kyseinen esitelmä pitäisi kirjoittaa sekä esittää luokan edessä englanniksi. Se kun ei koskaan ole ollut mun vahvimpia osa-alueita... :-D

Ahkerat opiskelijat.. :-)

Ja jottei nyt oltaisi aivan kyllästytty niihin kotkiin aivan alkumetreillä, niin käytiin sieppaamassa Simo mukaan ja suunnistettiin lähimpään Hesburgeriin syömään. Tämän jälkeen vain istuttiin autossa juttelemassa mukavia ja kuuntelemassa radiota, kunnes alkoi tuntua siltä että olisi aika itse kunkin hipsiä kohti kotia.

Tälläistä tällä kertaa, ja nyt allekirjoittanut nappaa kissan kainaloon ja painuu untenmaille, jotta jaksaa huomenna herätä aikaisin kouluun. Hyvät yöt kaikille! :-)

                       - Janni 

P.s. käykäähän kaikki osallistumassa Elinan blogin arvontaan!  Palkintona 14,95€ arvoiset DesignSkins-tarrat puhelimeen. Arvontaan pääset TÄSTÄ.  :-)

Niin kaunis on hiljaisuus

Vähän on hiljaista pidellyt täälläkin.. mutta älkäämme antako sen häiritä.

Eilen illalla kävin reilun 16 km lenkillä kera Pontuksen. Kyllä uni maittoi tuon lenkin ja saunan jälkeen! :-)

Tänään olisi taas lähtö koko viikonlopuksi Merihotelli Mäntyniemeen. Luvassa 2. rippikoululaisten ennakko viikonloppu. En siis kerkeä enempää kirjoittelemaan tänään tai huomenna, mutta kunhan sunnuntaina kotiudun niin eiköhän sitten kuulumisia ilmaannu!

Hyvät viikonloput kaikille! :-)

                            -Janni

Vain Jumala voi tuomita minut.

Päivä 20: kuva jostain mitä teet joka päivä

Nukkuminen vain on kaikessa yksinkertaisuudessaan ihanan rentouttavaa!

Päivä 21: Kuva, joka kuvaa elämääsi

Lyhyesti: Pyrin elämään OMAA elämääni juuri niin, kuin itsestäni hyvältä tuntuu.
Mielestäni kenelläkään ei ole oikeutta ruveta arvostelemaan tai tuomitsemaan ihmisiä
heidän tekojensa, sanojensa tai elämäntapojensa perusteella.
Ja kuten kuvassa lukee:

VAIN JUMALA VOI TUOMITA MINUT.

                      - Janni

Pahvilaatikkoja & aurinkoa

Hellurei!

Viikonloppu tuli ja meni ja kohta se on jälleen. Tämä edellinen meni kutakuinkin muuttamisen merkeissä. Hyvä ystäväni muutti yksiöstä kaksioon ja olin auttamassa häntä muutossa niin perjantaina, lauantaina, sunnuntaina kuin myös maanantaina. Jotta viikonloppu ei olisi ollut pelkästään yhtä pahvilaatikko ja muuttorumbaa niin kerkesin lauantaina muutamien ystävieni seurana Versössä grillaamassa ja nauttimassa auringon paisteesta. 

Motivaatio koulun suhteen on tipotiessään ja kaikki energia tuntuu menevän vain kesän odottamiseen ja kesätöiden takia stressaamiseen, koska heinäkuulle pitäisi vielä kehitellä jotakin.. Kesäkuulle sainkin jo töitä ja sen vietänkin mm. rippileirien merkeissä. ♥ 

Kesää innokkaasti odottaen,

                                                - Janni

Päivä 19: kuva suosikki soittimestasi

Kuva täältä.

Sen kaikessa kauneudessaan. ♥

Before I die

Päivä 18: kuva mitä haluaisit tehdä ennen kuolemaasi

Oli niin uskomattoman hyvä olla vaan

"Sinä kesänä
Oltiin rippileirillä
Tuuli kulki missä tahtoi
Painoi selkäsi seinään
Sait synnit tunnustaa
Ja padot lähti murtumaan
Oli niin uskomattoman hyvä olla vaan" ♥

Tässä pieni maistiainen viikonloppuna pidetystä riparilaisten ennakkoviikonlopusta.
Kuvassa minä, Jasmin ja Joanna valmistautumassa sketsi harjoituksiin ilta ohjelmaa varten. :-)